Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkat Kalaallit Nunaannut pingaaruteqartuupput
CSR Greenland ulloq 15. august ornigarneqarluartumik FNip nunarsuaq tamakkerlugu anguniagai pillugit ataatsimeersuartitsivoq
Mogens Lykketoft, Qallunaat Nunaanni Inatsisartuni ilaasortaq, siusinnerusukkullu FN-ip piujuaannartitsisumik Ineriartortitsinissamut atatillugu Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagai akuerineqarmata FN-ip ataatsimeersuarnerani siulittaasuusimasoq, ataatsimoorussamik nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaasut ilusilerneqarneranni tunngaviusut pillugit saqqummiussilluni nassuiaateqarpoq.
Mogens Lykketoftip erseqqissumik paasiuminartumillu ataatsimeersuartunut oqariartuutai tassaapput, kinguaariinni maanna sallersaasut siunissami kinguariit tullissaannut tunuliaqutsiillutik ikorfartuissasut, tassanilu Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkat patajaatsumik aallaavigineqassapput.
FNimi 2015-imi piujuaannartitsisumik ineriartornissamut Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassatut tunngavissat 17-iusut oqaasertalersorneqarput, tassani suleriarnissaq qanoq ilusilerniarneqarsinnaasoq saqqummiunneqarluni qulequtaasut ataanni anguniagaqarnermi siunnerfissat ilanngullugit.
Kalaallit Nunaanni CSR suliniarneq qanoq isikkoqarpa?
Ataatsimeersuarnerup takutippaa, Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit ingerlatsiviillu inuiaqatigiinni akisussaaqataanermut atatillugu suleriusaat assigiinngitsuusut.
Suliffeqarfiit GrønlandsBANKENitut Royal Greenlanditullu ittut Nunarsuaq tamakkerlugu anguniarneqartut akornani pingaarnersiuisimapput periuseriniakkaminnillu ukiumoortumik nalunaarusiamminni saqqummiussillutik ilanngussisimallutik.
Kommuneqarfik Sermersooq illoqarfiup allilerutissaata Siorarsiorfiup pilersaarusiornerani Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkat aalajangersimasumik pilersaarusiornerminnut ilannguppaat.
CSR Greenlandilu suleqatini assigiinngitsut peqatigalugit suliniutit arlaqartut aallartissimavai.
Saligaatsoq maanna ukiut 8-at ingerlanneqarsimalerpoq illoqarfiit qanigisaanni avatangiisinik ukiumoortumik saliisitsisarneq tamani ingerlanneqarluni.
Atuarfinnut atasumik ingerlanneqartumi QAQISAmi, atuartuni angajullerni suliffeqarfiillu inuussutissarsiornermik ingerlataqartut akornanni attaveqaqatigiinneq pilersinneqarpoq, atuarfimmi naammassinerup kingorna ilinniagassamik toqqaanissaq isumannaarumallugu. Soorlu assersuutigalugu Sisimiuni Minngortuunnguup Atuarfia QAQISAmik uummaarissumik peqataasimavoq pitsaasumik angusaqarfigisaminik.
Ingerlanneqartoq ”suliffiit peqqissut”, Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfik, Kalaallit Nunanni Timersoqatigiit Kattuffiat CSR Greenlandilu peqatigalugit ingerlanneqartoq, 2017-imi ”Inuummarissaasunik” 60-inik pikkorissaalluni ambassadøreqalersitsisimavoq. Taakku suliffimminni peqqissuunissaq suliniutigaat. Maniitsumi Nuummilu septemberimi pikkorissaanerit nangillugit ingerlanneqassapput.
Namminersorlutik Oqartussat qanoq Nunarsuaq tamakkerlugu anguniarneqartut susassaqarfinni assigiinngitsuni akuliunneqarsinnaanerannik qulaajaaneq aallartissimavaat. Naatsorsuutigineqarporlu qulaajaaneq 2019-ip aallartinnerani nammassineqarumaartoq.
Ataatsimeersuarneq CSR-ilu pitsaasumik tapersersorneqarput
CSR Greenlandip ataatsimeersuarnermik pilersitseqatini, Transparency International Greenland aamma Sulisitsisut assigalugit ataatsimeersuarnerup soqutigineqarluarnera naammagisimaarpaa nalunaarlutimmi peqataammata ingerlatsiviit 80-it sinnerlugit amerlassuseqartut. Ataatsimeersuarnerullu takutippaa CSR-imut attuumassuteqartunik pilersaarutigineqartut ingerlanneqartullu amerlasut, suliffeqarfiillu ilaat ingerlataqarnerminni siuangaatsiareersimasut. Kisiannili, soorlu taamaattuartuusoq, pitsaalluinnassaaq suli amerlanerit CSR tunngavigalugu suleqataappata aammalu pilersaarutit suli amerlanerusut aallartinneqarpata. Taamatut ingerlaniarnermi CSR Greenland assigiinngitsutigut uummarissaaqataarusoqaaq.
